Perennavalikoimat vaihtelevat vuosittain,

varmista suosikkiesi saatavuus Matilta.

Tässä esimerkkejä perinteisistä perennoista:

Idänunikko

Isot, tyviruusukkeina olevat lehdet puhkeavat jo varhain keväällä, mutta kuihtuvat jo heinäkuussa kukinnan jälkeen. Lehdet ja kukkavarsi harmahtavan karvaiset. Kukkanuput nuokkuvat kauniisti. Nupuissa kaksi lehteä vastakkain. Kukat ovat suuret, jopa 20 cm, avoimet ja loistavan punaiset, oranssit, ruusunpunaiset tai valkoiset, silkkimäisen ryppyiset. Kukan keskus musta. Runsaskukkainen. Koristeelliset siemenkodat. Koko kasvi on lievästi myrkyllinen.

Jalopioni

Jalopionien kukat voivat olla jopa 25 senttimetrin levyisiä. Usein ne ovat myös kerrottuja ja tuoksuvia. Kukinta-aika vaihtelee, mutta yleensä jalopionit kukkivat juhannuksesta heinäkuun alkuun.

Kuunlilja

Kuunliljat ihastuttavat ennen kaikkea kauniilla ja reheväkasvuisilla lehdillään. Jos haluat vehreää elinvoimaa uhkuvan puutarhan, istuta sinne kuunliljoja! Osa lajikkeista myös kukkii melko runsaasti kellomaisin kukinnoin, joiden värit vaihtelevat lilan eri sävyistä valkoiseen.

Kuunliljalajikkeita on olemassa kymmenittäin. Sekä lehtien koko, muoto että väri vaihtelevat eri lajikkeilla.

Jaloakileija

Kasvin lehdet kasvavat 20- 30 cm korkeiksi. Kukinto nousee 50-90 cm:n korkeuteen. Lehdet ovat kolmiliuskaiset ja pitkäruotiset. Lehdykät pyöreitä, päältä vihreät, alta harmahtavat. Ilmavat tertut. Isoissa kukissa pitkät kannukset. Kukkien väriskaala on suuri, vaaleankeltaisesta tummaan lilaan, haalean oranssista tummansiniseen punaisen eri sävyjä unohtamatta sekä kaksivärisiä. Lajikkeiden talvenkestävyydessä on eroja.
Kutsutaan myös nimellä kotkankukka.

Mehitähti

Maksaruohokasvi, jolla on vihreät, hopeanhohtoiset tai ruskeanpunaiset lehtiruusukkeet. Ruusukkeen koko vaihtelee lajikkeesta riippuen. Lehtien koko 10- 20 cm. Pienien tähtimäisten kukkien kukinnot kehittyvät pitkien kukkavanojen päähän. Kukkien väri vaihtelee roosan ja purppuranpunaisesta valkoiseen ja kellertävään. Kukkivat yksilöt kuihtuvat heti kukinnan jälkeen. Todella vaatimaton kasvi.

Donnerwurz-lajikkeita tapaa yleisesti karuilla kasvupaikoilla. Kuivuus eikä pakkanenkaan karkota niitä. Uudet jalosteet ovat kauniita koristeellisine muotoineen ja väreineen.`Rheinkiesel´ -lajike, hopeanhohtoinen ruusuke, tumman rubiininpunainen. `Topas´ topaasinvärinen.

Keijunkukka

Keijunkukat viihtyvät auringosta puolivarjoon niin kivikkoryhmissä kuin perennapenkkien reunakasvinakin. Ne ovat myös näyttäviä omana ryhmänään, etenkin kun yhdistellään erilaisia lehtivärejä ja -muotoja. Keijunkukat sopivat myös erinomaisesti ruukkuistutuksiin. Kukat puhkeavat kesäkuussa ja kukinta jatkuu syyskuulle asti.

Tiramisu-lajikkeella on mielenkiintoinen lehdistö. Tiilenpunainen väri on upeimmillaan keväällä ja syksyllä. Kasvukorkeus on n. 30 cm. Talvenkestoltaan se on kestävä.

Iso päivänkakkara

Pystykasvuinen. Korkeus riippuu lajikkeesta. Tummanvihreät, vastapuikeat, hieman hammaslaitaiset lehdet. Alalehdet ruodillisia, ylälehdet ruodittomia. Tanakat kukkavarret. Kukan terälehdet valkoiset ja keskusta keltainen.
Kukat suuret. Runsaskukkainen.
Kutsutaan myös nimellä jättipäivänkakkara.

Suikeroalpi

Mattokasvi, jolla on killtävänvihreät, pyöreät lehdet ja keltaiset kukat. Leviää helposti suikertavilla versoilla. Ei siedä kuivuutta.

Sininata

Mätästävä, siniharmaa heinä. Kapeat, hiukan riippuvat lehdet. Röyhykukinto voi ilmestyä loppukesällä hyvissä oloissa. Monivuotinen, mutta kasvatetaan Suomessa yksivuotisena.

Kuunlilja

Kasvaa tiiviinä mättäinä ja kukkii sinisin kukin. Kasvaa suurina mättäinä. Ohuehkojuurakkoinen ruoho. Varsi ontto; lehdet 40- 70 cm, 0.5- 1 cm leveitä. Tuoksuvat kukat yksittäin tai kolmittain, 5- 8 cm leveitä, tavallisesti punertavansinisiä, harvoin valkoisia. Kuudesta kehälehdestä kolme uloint taipuu alas, kolme sisintä ylös. Myrkyllinen.
Alkuperäinen märkien niittyjen ja tulvarantojen kasvi Länsi-Ranskasta ja Sveitsistä Pohjois-Turkkiin, Kaukasukselle ja Baikal-järvelle ulottuvalla alueella.